Am I an adult yet?

Pelattiin Annin ja kumppanien kanssa RISKiä viikonloppuna.

Jaahas, joululoma on sitten loppu minultakin ja arkinen aherrus alkanut. Olen lähtenyt uuteen kouluvuoteen ristiriitaisilla meiningeillä. Toisaalta kuukauden loma on tehnyt tepposensa ja opintoihin palaaminen tuntui virkistävältä, mutta toisaalta olen jo onnistunut suhtautumaan joihinkin kursseihin tosi epäilevästi. En mä oikeasti ollut tällainen kun aloitin yliopistolla! Mitä vanhempi, sitä kiukkuisempi, vai? Tätä menoa musta tulee oikeasti tosi kärttyinen vanhana : D (Ollessani ala-asteella joku itseäni nuorempi mukula ilmoitti minulle että minusta ei tule aikuisena mitään muuta kuin räpätäti. Olin silloin verisesti loukkaantunut, mutta nyt alkaa vaikuttaa että tyyppi oli sittenkin oikeassa...)

Noh, yritän kuitenkin pysyä positiivisena. Englannin sivuaineoikeuksia ei herunut syksyllä, ja nyt on aika laittaa lisää rautoja tuleen: englanti, suomi ja opettajan pedagogiset opinnot, jos yhden noista saisin niin akateeminen urakehitykseni näyttäisi huomattavasti selkeämmältä. Kolmannen vuoden alussa kun pitäisi jo meikäläisellä olla vähän selvillä, että miten päin nämä kurssit yrittää järjestellä ennen kandidaatin tutkintoa. Joskus tekisi mieli ryhtyä suunnittelemaan papin uraa ihan vain sen takia, ettei tarvitsisi murehtia sivuainekokeita, heheh...

Mutta joo, opinnot näyttävät sujuvan. Muuten oma elämäni on kietoutunut tyypillisten, täysin triviaalien ja ei-kovin-aikuismaisten aktiviteettien parissa: tietokoneella roikkumista, Disney Storen paketin vartomista, uuden animaationblogin perustamista, meikeistä haaveilua, kirjoitusinspiksen etsimistä... 2014 so far. Toisaalta mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän alan löytämään elämän merkityksellisyyttä kaikenlaisesta pienestä ja mukaan yhdentekevästä toiminnasta. Ennen annoin tämän asian olla este itsestä tykkäämiselle: ei ihmisen kuulu käyttää elämäänsä merkityksettömään nyhertämiseen vaan tehdä jotain erityistä. Mutta nykyään en yritä tunkea itseäni väkisin tuollaisiin kaukaa haettuihin muotteihin, vaan ajattelen mieluummin: elämästä tekee nerkityksellisen se, minkä itse koemme merkityksellisiksi. Ehtiihän sitä tekemään jotain muutakin jos sille päälle myöhemmin sattuu.

Tämä viikko on alkanut... noh,  tällä maanantailla on ollut hyvät ja huonot puolensa, mutta uskoisin jääväni kuitenkin plussan puolelle.