Kymmenen kaunista

Ystäväni Anni teki postauksen FB:ssä kiertävän haasteen pohjalta, jossa listataan kymmenen biisiä, jotka ovat koskettaneet itseä vuosien varrelta. Hän haastoi postauksen lopussa kaikki lukijansa tekemään saman. Koska höpisen mielelläni musiikista, tartuin tähänkin haasteeseen mielelläni. Järjestys on sitten lähinnä mieleentulemisjärjestys.

1. Mike Oldfield: Moonlight shadow

Lempikappaleeni, on ollut jo ties kuinka monta vuotta. En tiedä mikä tässä vie mukanaan, kappaleen tarina, Maggie Reillyn yht'aikaa viaton ja ilmaisuvoimainen ääni vai melodian soljuva kulku. Puhdasta taikaa, sanon minä.

2. Scandinavian Music Group: Joisin viskin ja nousisin

Mitä enemmän perehdyn SMG:n musiikkiin, sitä enemmän siitä pidän. Joisin viskin ja nousisin on minusta ehkä paras kuvaus rakkaudesta, minkä osaan musiikin maailmasta valita. Jos voisin joskus olla niin kuin hän jota rakastan. Mitenpä sen paremmin voisi muotoilla?

3. 2NE1: Ugly

Jos puhutaan sanoituksista, niin en ole oikein oppinut hiffaamaan korealaista musiikkia. Mutta joka kerta, kun Ugly pärähtää soimaan ipodistani, en voi ohittaa sen sanomaa. Harva kuulemani kappale kuvaa huonoa itsetuntoa yhtä raadollisen realistisesti kuin Ugly. Englanninkielinen kertosäe vaikuttaa yksinään vain raivokkaalta angstilta, mutta koreankielisiin osuuksiin yhdistäessä siitä muodostuu itsellenikin niin tuttu mielenmaisema.

4. Maija Vilkkumaa: Kristiina

Ei ole epäilystäkään, etteikö Vilkkumaan laulun tarkoitus olisi ilkkua "täydellistä" Kristiinaa, mutta itse toivon aina salaa mielessäni, että voisin olla samanlainen kuin tämän laulun kuvaama Kristiina. Vaikuttava, kurinalainen ja vähän kyyninenkin.

5. Virsi 341. Kiitos sulle, Jumalani

Muistan kun Tuomasmessussa veisattiin tämä virsi. Minulla syttyi lamppu päässä: kärsimys kuuluu elämään, eikä siitä kannata olla katkera. Eihän tänne synnytty vain iloitsemaan. Tämä oli minulle henkilökohtaisesti todella tärkeä oivallus, ja siksipä toivon että kun minut haudataan niin tämä virsi kaikukoon juurikin sinä päivänä!

6. Igor Stravinsky - Kevätuhri
En muista mitä kautta alun perin eksyin kuuntelemaan Igor Stravinskyn säveltämän baletin Kevätuhri, mutta primitiivisyydessään se vei minut mukanaan jo fagotin soittamilla ensisävelillään. Alkuperäinen baletti sai inspiraationsa slaavilaisesta kansanuskosta, mutta sen musiikki on taipunut myös muunlaisiinkin tulkintoihin, kuten näemme vaikkapa Disneyn Fantasia-elokuvassa.

7. Alice Nine - Subaru

Tämä kappale edustaa tässä oikastaan kokonaista levyä. Nuorempana kuuntelin paljon japanilaista Alice Ninea, ja yhtyeen VANDALIZE-levy on minulle edelleen eräänlainen aarre. Subaru, suomeksi "Seulaset", on kappale jota olen alkanut arvostaa pikku hiljaa entistä enemmän. Laulussa on jotain hyvin eteeristä ja rauhoittavaa.

8. Elton John & Tim Rice - Circle of Life/Elämän tie

Disneyn Leijonakuningas on lempielokuvani, ja sen alkutahdit ovat kyllä äärimmäisen vaikuttavaa kuultavaa. Elämän tie on niin mahtipointinen (niin suomeksi kuin englanniksikin), että väkisinkin tulee kylmät väreet sitä kuunnellessa! Disneyllä on kyllä todella monia koskettavia musiikkikappaleita, niin laulettuja kuin score-pätkiäkin.

9. PMMP - Taajama

Taajama-kappale kertoo nimensä mukaisesti elämästä pienessä maaseutukunnassa. Vaikka aihepiiri ei sinänsä kosketa minua millän tavalla (olenhan pääkaupunkiseutulainen), sen tunnelma jaksaa ihastuttaa minua kerta toisensa jälkeen. Jostain syystä minuun vetoavat usein kappaleet, joista voi aistia selkeän epätoivon.

10. Kerkko Koskinen Kollektiivi - Käki

Olen blogannut jo aiemmin Kerkko Koskinen Kollektiivin samannimisestä levystä, joka on yksi ehdottomista lempilevyistäni. Käki on sävelletty Anna Ahmatovan runoon, joka lyhyydessään ja yksinkertaisuudessaan sisältää jotain itseäni hyvin puhuttelevaa. Siinäkin on epätoivoa, mutta se ei ole melankolista, vaan jonkinlaista dramaattista sellaista. Muistan kun Koreassa asuessani kuuntelin tätä biisiä ja ajattelin elämääni.

En haasta ketään erityisesti, mutta jos haaste houkuttaa niin tehdä saa!